fbpx
2. Innovaattorit ovat työpaikkojen talentteja

2. Innovaattorit ovat työpaikkojen talentteja

Suomi on maailman seitsemänneksi innovatiivinen maa, meillä innovatiivisuus näkyy taiteessa ja insinöörityössä. Ohjelmistotalot ovat innovatiivisesti johdettuja firmoja, joissa uusia ratkaisuja on kehitelty koko organisaatiokulttuurin kehittämiseksi ja johtamiskäsityksien muuttamiseksi. Meillä on paljon taidealan huippuosaamista, oopperalaulajia, kapellimestareita ja esimerkiksi Marimekko. Innovaattorit ovat äärettömän tärkeitä yrityksille paitsi uusien tuotteiden ja arvon tuottamisen takia, mutta myös toimimalla muille työyhteisössä esimerkkinä ja luomalla uudenlaista organisaatiokulttuuria jatkuvasti.

Kuvituskuva: lähde Canva.com

Toiset saattavat olla geneettisesti taipuvaisempia luovuuteen. Luovuus liittyy ongelmanratkaisukykyyn, herkkyyteen ja intohimoiseen suhtautumiseen asioihin, uteliaisuuteen, toisinajatteluun ja avoimuuteen uutta kohtaan.

Innovatiivisuus edellyttää luovuutta ja innovatiivisuus tarkoittaa, että luovuus ja kehittäminen tuottavat jonkin uuden konkreettisen tuotteen tai palvelun. Radikaali innovaatio tarkoittaa kokonaan uutta keksintöä, kun taas innovaatio voi olla myös vanhan tuotteen kehittämistä.

Toiset saattavat olla geneettisesti taipuvaisempia luovuuteen. Luovuus liittyy ongelmanratkaisukykyyn, herkkyyteen ja intohimoiseen suhtautumiseen asioihin, uteliaisuuteen, toisinajatteluun ja avoimuuteen uutta kohtaan. Erilaiset persoonallisuudet ilmentävät luovuutta ja innovatiivisuutta eri tavoin, mutta usein innovatiivisiin ideoihin liitetään persoonallisuuspiirteistä intuitiivisuus ja spontaanisuus. Intuitiiviset ihmiset saavat ideoita ”tyhjästä”, ovat abstrakteja, tulevaisuuteen suuntautuneita ja yhdistelevät asioita keskenään. Spontaanisuus liittyy elämäntyyliin, spontaanit eivät mielellään suunnittele kaikkea valmiiksi vaan jättävät mahdollisuudet auki takarajaan asti. Persoonallisuus onkin luovuutta enemmän määrittelevä tekijä kuin älykkyys. Innovatiivisuuteen tarvitaan tietty määrä älykkyyttä, ja yleensä kynnykseksi asetetaan 120:n älykkyysosamäärä. Raja riippuu myös alasta. Kuvataidealoissa vaadittavan älyn rajakynnys on alempi. Teoreettisessa fysiikassa tarvitaan korkeampi alaraja, ennen kuin luovaa ajattelu voi tapahtua. Toisaalta sanotaan myös, että innovatiivisuuden ja älykkyyden yhteys on käänteisen-U:n muotoinen kuvio. Todella älykkäät eivät voi olla todella luovia.

Organisaatiot hyötyvät näistä yksilöistä, jos malttavat antaa heille tilaa. Ongelmana saattaa olla, että näyttää siltä, että innovoija ei tuota mitään konkreettista pitkiinkään aikoihin.”

Kuvituskuva: lähde Canva.com

Innovatiiviset ihmiset kehittelevät aktiivisesti ja sarjainnovaattorit ovat alansa huippuja. Tunnetuimpia sarjainnovaattoreita ovat mm. Thomas Edison, Marie Curie ja Elon Musk. Organisaatiot hyötyvät näistä yksilöistä, jos malttavat antaa heille tilaa. Ongelmana saattaa olla, että näyttää siltä, että innovoija ei tuota mitään konkreettista pitkiinkään aikoihin, vaikka hän jatkuvasti kuitenkin kehittelee ja prosessoi asioita perusteellisesti. Lisäksi voi olla, että organisaatio ei pysty vastaanottamaan ideoita, jos kvartaalituloksenteko painaa päälle ja haetaan nopeita voittoja pitkäntähtäimen kehittämisen sijaan. Tämän vuoksi innovaattorit toimivatkin usein yksin tai yksityisyrittäjinä. Itsensä innovatiiviseksi arvioivat henkilöt ovat tilastollisesti merkitsevästi enemmän aikeissa perustaa yrityksen kuin vähemmän innovatiiviset henkilöt. Innovaattori Chuck House Hewlett-Packardilla sai palkinnon “Uhmakkuuden Mitali”,
ja silloinen toimitusjohtaja kannusti muitakin tällä palkinnon antamisella riskinottoon toteamalla, että joskus sääntöjen rikkominen kannattaa ja voi tuottaa suuria palkintoja. Niin kuin eräs ystäväni sanoi organisaationsa toimitusjohtajasta, että hän on osannut sulkea silmänsä oikeissa kohdissa henkilökunnan toiminnan suhteen innovaatioiden aikaansaamiseksi.

Sarja-innovaattorit ovat erittäin teräviä ajattelijoita, jotka jatkuvasti luovat ja tuottavat mullistavia keksintöjä ja uusia tuotteita. Nämä ovat organisaatioiden supertalentteja, jotka esimerkiksi ratkovat asiakkaiden ongelmia ja tuottavat arvoa myös näin asiakkaidensa yrityksiin. Heitä yhdistää usein epätavallinen taitokombinaatio, ja heidän ajattelutapansa on utelias ja painottuu systeemiajatteluun.
Uteliaisuus ohjaa heitä katsomaan ja kiinnostumaan yksityiskohdista, kun taas systeeminen ajattelu tuottaa malleja, jotka yhdistävät yksityiskohdat loogisella ja ainutlaatuisella tavalla yhteen. He ajattelevat prosessimaisesti ja yhdistelevät asioita epätavallisella tavalla. Tämä tapahtuu koska heillä on avoin asenne uusille asioille ja kokonaisuuksille. Tuotekehittelyssä he käyttävät paljon aikaa ongelman määrittelyyn ja tutkijat sanovatkin, että innovaattorit eroavat muista juuri ongelmanmäärittelytaitonsa ansiosta, he
pystyvät ymmärtämään ongelmia monesta eri näkökulmasta ja käyttävät aikaa asiakkaiden kokemukseen.

Sarjainnovaattorit tekevät aktiivista yhteistyötä, ja he myös mieluummin määrittelevät itse työkaverinsa tiimiinsä kuin, että tiimin jäsenyydet olisi määritelty organisaation taholta. Ehkäpä he näin varmistavat työn sujuvuuden, kun yhteistyö perustuu työkaveruuteen ja kun osallistuminen on vapaaehtoista niin motivaatio on aitoa.

Tutkimuksissa on todettu, että sarjainnovaattoreilla on usein 1) kokemus tietynlaisesta erillisyydestä. He ovat joutuneet kokemaan erityisesti lapsena sosiaalista eristäytymistä, joka toisaalta on luonut heille mahdollisuuden kehittää ainutkertainen tapa ajatella ja tuottaa omintakeisia ideoita, ilman että sosiaalinen paine tuottaa rajoituksia tai lannistaa ajattelua. Sarjainnovaattoreita tai ainutkertaisen luovia ihmisiä voi myös mielestäni verrata taitelijoihin. Esimerkiksi Gaudi tuotti Espanjassa täysin omanlaistaan taidetta, ja hän oli vaikean sairautensa vuoksi joutunut lapsena olemaan hyvin paljon yksin. Muitakin vastaavia henkilöitä taiteen saralla on, jotka ovat lapsuuden eristyksen ansiosta luoneet täysin omanlaisensa tyylin. Luovuuteen on todettu liittyvän dopamiini hormonin yhteys erilainen kuin muilla ihmisillä. He ovat merkittävästi nerokkaampia, mutta myös ns. ”hullumpia” kuin keskimääräiset ihmiset. Sanonta, että raja hulluuden ja nerouden välillä on hiuksenhieno pitää hyvinkin paikkansa.

Yhteisiä piirteitä sarjainnovaattoreilla on myös 2) itsevarmuus mutta ei ylimielisyys, tarkoittaen uskoa omaan itseen ja kapasiteettinsa jo hyvin nuorella iällä. Jotkut ihmiset voivat olla äärettömän arkoja ja todella luovia, ja haaste onkin siinä, että miten heidät saa myös kannustettua jakamaan luovuuttaan esimerkiksi organisaation eduksi. 3) näkemyksellisyys, riskitietoisuus ja joustavuus ja vähäinen
nukkuminen, intensiivinen paneutuminen työhön ja lisäksi myös 4) heille on yhteistä aktiivinen lukeminen ja tiedonhankinta ja kiinnostus uuteen teknologiaan.

Kun mieli on asennettu niin kutsutulle autopilotille, uusien ideoiden esiin puhkeaminen on todennäköisempää kuin aivokapasiteettia hyvin kuormittavien tehtävien aikana. Kiireisenä juoksennellessa päivän tehtävät usein täyttyvät, mutta jos haluaa tuottaa oikeasti uutta on maltettava pysähtyä, että mieli saa luovuuden esiin. Omaa luovuutta voi aktivoida rentoutumalla. Dopamiini aktivoituu rentoutuessa, ja esimerkiksi saunassa / suihkussa lämmin olo rentouttaa koko kehoa, jolloin myös aivojen lepotilaverkosto luo uusia yhteyksiä ja syntyy uutta. Ei siis ihme, että mm. mindfulness edistää luovuutta tutkimuksien mukaan. Ehkäpä organisaatioiden pitäisi aktivoida mindfulness-taitoja ja ongelmanratkaisutaitoa perinteisten brainstorming-sessioiden lisäksi.

-Tiina Brandt

Lähteitä ja lukusuosituksia:

  1. Brandt, T., & Wanasika, I. (2020). Innovativeness and entrepreneurial intentions – Finland, Lithuania and USA in comparison. Proceedings of Haaga-Helia Business Innovation Conference, Helsinki, Finland.
  2. Carson, S.(2012). Your creative brain: Seven steps to maximize imagination, productivity, and innovation in your life. CA: Jossey-Bass.
  3. Chamorro-Premuzic, T. (2013). The five characteristics of successful innovators. Harvard Business Review.
  4. Gosh, I. (2020). Ranked: The most innovative economies in the world. Technology, 28.2.2020. https://www.visualcapitalist.com/world-most-innovative-economies/
  5. Henriksen, D., Richardson, C., & Shack, K. (2020). Mindfulness and creativity: Implications for thinking and learning. Thinking Skills and Creativity, 37, 100689. https://doi.org/10.1016/j.tsc.2020.100689
  6. Shilling, M. (2018). Quirky: The remarkable story of the traits, foibles, and genius of breakthrough innovators who changed the world. NY: Public Affairs.
  7. Vance, A.(2017). Elon Musk. Visionääri Teslan, SpaceX:n ja Solar Cityn takana. Hämeenlinna: Karisto Oy.
  8. Zabelina, D. L., Colzato, L-, Beeman, M. & Hommel, B. (2016). Dopamine and the creative mind: Individual differences in creativity are predicted by interactions between dopamine genes DAT and COMT. PLoS, 11 (1). doi: 10.1371/journal.pone.0146768

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Related Posts

Enter your keyword