fbpx
2. Työn eettinen kuormitus – Minna Mattila-Aalto

2. Työn eettinen kuormitus – Minna Mattila-Aalto

Kun vinksahtaneesta tulee normaalia – näkökulmia työn ja työelämän eettiseen kehitykseen

Ihminen joutuu työssä jatkuvasti tilanteisiin, joissa mitataan, kuinka kunniallisesti työ tulee tehdyksi.  Kyseenalaisesti tehty työ kuormittaa eettisesti. Viimeiset kymmenet vuotta eettisestä työkuormituksesta on keskusteltu yhä tiiviimmin. Eettisiä ristiriitoja on todettu olevan työelämässä paljon ja kaikkialla. Kutsun blogillani keskustelemaan, mitä siitä seuraa.    

Työ ja kunniallisuuden kuorma 

Työ voidaan määritellä tavoitteelliseksi ja pitkäjänteiseksi toiminnaksi, joka tähtää turvan ja suojan hankkimiseen ihmiselle itselleen ja hänen perheelleen. Toimeentuloon tähtäävää toimintaa kutsutaan ansio- tai palkkatyöksi erotuksena vapaaehtois- ja kotityöstä. Arjen talous pyörii toivottavammin ansio- ja palkkatuloilla kuin sosiaalitukien varassa. On kunniallisempaa hankkia elantonsa työllä kuin tuilla. Näin yhteiskunta pysyy toimintakykyisenä ja pystyy takaamaa suojaa niille, jotka eivät syystä tai toisesta pysty ansaitsemaan elantoaan palkka- tai ansiotyöllä. 

Työn tekeminen on hyödyllistä, koska ihminen hyötyy siitä, että pystyy olemaan hyödyksi muille ihmisille ja vaihtamaan hallussaan olevia pääomia tarvitsemiinsa.

Työ on lähtökohtaisesti eettisen ja vastuunsa kantavan ihmisen hommaa. Työn tekeminen on hyödyllistä, koska ihminen hyötyy siitä, että pystyy olemaan hyödyksi muille ihmisille ja vaihtamaan hallussaan olevia pääomia tarvitsemiinsa. Työn tuottama taloudellinen hyöty on sitä suurempi, mitä nokkelammin ihminen kykenee muuttamaan ja monistamaan hallussaan olevia pääomia rahaksi. Rahalla saa, ja hevosella pääsee. 

Toisaalta tutkimukset osoittavat, että hyvän tekeminen muille tuottaa myös hyväntekijälle itselleen myönteisiä seurauksia. Mielihyvähormonit hyrräävät. Ihminen tuntee itsensä tarpeelliseksi ja löytää tekemiselleen merkityksen. Ihminen on eettinen auttaessaan muita ja sen myötä itseään. 

Kestämätöntä työtä suojellulle asiakaskorallille 

Haluan jakaa kanssanne tarinan. Sen kertoo herättelevässä teoksessaan Asiakaskoralli ja muita novelleja kirjailija-filosofi Harry Salmenniemi.  

Tarina kertoo myyntiedustajasta, joka haluaa tutkimuksiin vedoten puhua asiakkaille ensisijaisesti myymistään palveluista, ei niinkään tuotteista. Tutkimukset nimittäin osoittavat, että palvelua korostava yritys kuulostaa asiakkaiden korviin palvelualttiilta ja välittävältä, mikä on eduksi yritysbrändille. Myyntiedustajan toimintaa leimaa laskelmoivuus. Hän vaikuttaa toimissaan varsin manipuloivalta.

Kuvituskuva: lähde Canva.com

Novellissa myyntiedustaja paljastaa lukijalle valehtelevansa asiakkailleen, kun sanoo tuotteiden helpottaneen hänen omaakin elämäänsä. Tosiasiassa myyntiedustajalla ei ole ollut milloinkaan edes tarvetta käyttää tuotteita, eikä hän usko kenenkään muunkaan tarvitsevan niitä mihinkään. Hän myy tuotteita ja on hiljaa mielessään sitä mieltä, että koko tuotanto pitäisi ajaa alas: ”Mitä nopeammin, sen parempi”. 

Tarinan myyntiedustaja on loistava esiintyjä ja ylivoimainen työntekijä, joka on työnantajan silmissä korvaamaton. Nuoret työntekijät ihailevat häntä ja matkivat hänen asennettaan. Koska hän ei usko mihinkään, hän on hyvä kehittämään entistä häpeämättömämpiä mainoskampanjoita. Hän keksii vitsillä uuden idean ja esittää sen pokkana työnantajalleen. Idean pohjalta yritys alkaa kutsua asiakkaitaan koralliksi verraten heitä suunnattoman arvokkaaseen ja suojeltavaan koralliin suoltaen samaan aikaan markkinoille ekologisesti kestämättömiä tuotteita, joita kukaan ei tarvitse.

Myyntiedustaja tuntee toimivansa väärin. Hän kokee eettistä ristiriitaa, mutta jatkaa saamansa kannustuksen voimalla tai tavasta ja tottumuksesta työtään osaamatta irrottautua tilanteesta, vaikka voi pahoin.

Myyntiedustaja seuraa huvittuneena ja pahoinvoivana tilanteen kehittymistä. Hän alkaa halveksia muita, mutta saa siitä oudolla tavalla voimaa. Hän alkaa uskoa, että hän on pahoinvointia tuottavassa menestyksessään noiduttu ja ihmettelee, miksi yleisö pitää hänestä sen sijaan, että kivittäisi hänet. 

Myyntiedustajaa ei tunnu ajavan raha, vaan menestys ja hyväksyntä. Yrityksen siipien alle rakentuvassa työyhteisössä menestyksen mitta on palvelujen ja tuotteiden myynti, vaikka se lopulta heikentää yrityksen asiakkaita, joita yritys vertaa suojeltavaan koralliin. Myyntiedustaja saa hyväksyntää hänen ideoistaan hyötyviltä yritysjohtajilta sekä häntä ihailevilta työkavereilta ja asiakkailta, joille uskotellaan ja jotka luulevat, että heistä välitetään. 

Myyntiedustaja tuntee toimivansa väärin. Hän kokee eettistä ristiriitaa, mutta jatkaa saamansa kannustuksen voimalla tai tavasta ja tottumuksesta työtään osaamatta irrottautua tilanteesta, vaikka voi pahoin.

Riittämätön työmoraali

Ihmiset arvostavat yleensä korkeaa työmoraalia eli moraalista suhtautumista työhön, työyhteisöön ja asiakkaisiin. Moraali viittaa niihin luokitteluperiaatteisiin, joita ihminen on oppinut käyttämään. Ihmisen omaksumista luokitteluperiaatteista riippuu, mitä hän pitää arvokkaana ja mitä arvottomana. Työmoraali on niin kutsutusti luokittelijan silmissä. 

Millainen tarinan myyntiedustajan työmoraali sinun mielestäsi on? Saatat tuomita hänet oman työmoraalisi perusteella. Voin kuvitella, että myyntiedustajan työnantaja arvostaa hänen työmoraalinsa sen sijaan varsin korkealle.  

Koska ihmisten moraaliset käsitykset vaihtelevat, työelämässä on erilaisia työmoraaleja. Siksi työelämän kunniallisuutta on kyseenalaista rakentaa vain erilaisten työmoraalisten arviointien varaan. Tarvitaan järeämpää keinoa. Sen tarjoaa työn eettisyyden arviointi.

Kuvituskuva: lähde Canva.com

Eettisyys kuvaa hyviä, oikeita ja järkeviä tapoja elää ja toimia yhteisessä maailmassa. Hyvää, pahaa, oikeaa ja väärää koskevat arvot ohjaavat ihmistä valintoihin, jotka kestävät eettisen arvioinnin paineen. Etiikan on tarkoitus ohjata ihmistä toimimaan oikein, hyvin ja järkevästi. 

Kilpailullinen kulutusyhteiskunta tuottaa eettisiä ristiriitoja

Eettisiä ristiriitoja syntyy kaikissa töissä, jossa ihminen osallistuu muiden elämään vaikuttavaan työhön. Tutkimusten mukaan neljä viidestä työtä tekevästä ihmisestä kokee työssään eettisiä ristiriitoja. Haasteet liittyvät yleensä ihmisiin, työtovereihin, johtajiin, johdettaviin ja asiakkaisiin. Työn eettiset ristiriidat voidaan jakaa karkeasti kahteen: työntekijä on epätietoinen siitä, mikä on moraalisesti oikein ja mikä väärin tai riittävän laadukasta, tai työntekijä tietää, mikä olisi oikea tapa toimia, mutta hän ei toimii niin ja rikkoo samalla sääntöjä tai toimii omien arvojensa vastaisesti. 

Tutkimusten mukaan neljä viidestä työtä tekevästä ihmisestä kokee työssään eettisiä ristiriitoja. Haasteet liittyvät yleensä ihmisiin, työtovereihin, johtajiin, johdettaviin ja asiakkaisiin.

Eettisistä ristiriidoista syntyy työntekijälle eettistä kuormitusta, joka ilmenee huolestuneisuutena, epätietoisuutena ja tunnontuskina oman toiminnan seurauksista. Eettistä kuormitusta voi syntyä, kun ihminen huomaa heikentävänsä tai tuhoavansa elämän mahdollisuuksia maapallolla. Kulutusyhteiskunnassa se ei ole tavatonta. Suurin osa Suomen kulutusperäisistä päästöistä ovat kotitalouksien aiheuttamia. Ne syntyvät liikkumisen, asumisen, ravitsemuksen sekä tavaroiden ja palvelujen kuluttamisen seurauksena. Ansiotyö kytkee ihmisen inhimillisesti ja ekologisesti kestämättömään kulutukseen, jonka syntymiseen hän toimeliaisuudellaan vaikuttaa.

Kilpailullisessa työelämässä yhä kovemmaksi kasvavien tavoitteiden nähdään johtavan eettisiin ongelmiin. Työtä tehdään riittämättömillä voimavaroilla ja kiireessä. Työntekijän omat, ammatilliset ja jopa organisaation laatutavoitteet joutuvat koetukselle ja niistä ”joudutaan” lipsumaan. Jatkuva työn muutos ja siitä seuraava paine jatkuvaan uusien asioiden nopeatahtiseen omaksumiseen vaikuttavat henkilöstön edellytyksiin noudattaa eettisen arvioinnin kestäviä toimintatapoja, ohjeita ja sääntöjä. Pahimmillaan työntekijä päätyy toimimaan lain kirjainta vastaan.  

Mitä siitä seuraa, kun vinksahtaneesta tulee normaalia?

Vaikka työvuorolistassa laillisen miehityksen osoittamiseksi yhdeksi työkavereista on nimetty Aku Ankka tai vapaalla oleva kollega, he eivät ole jakamassa työtä ja vastuuta niin, että työlle asetetut laatukriteerit tulee täytetyiksi, työt tehdyksi määräajassa ja asiakkaiden tarpeisiin vastatuksi sovitun mukaisesti. Työntekijä joutuu epäeettisen kohtelun uhriksi, mutta hänellä ei välttämättä ole edellytyksiä nousta vastarintaan, koska oma ja perheen elanto on kiinni työn jatkumisesta. Työnantajalla ei ole varaa ryhtyä kilpakumppaneitaan ”eettisemmäksi”, koska epäeettisellä työllä pärjää paremmin. Ainakin siltä näyttää, jos katsoo tietyllä tavalla vinksahtaneesti. 

Kuvituskuva: lähde Canva.com

Eettisistä ristiriidoista on tullut työelämässä niin yleinen ilmiö, että niistä kuulee puhuttavan jopa asiantuntijoiden suulla normaalina osana työtä ja työelämää. Puhe normaalista on huolestuttavaa, koska se vakiinnuttaa tilanteen ja tekee asiasta hyväksyttävän. Normaali ei herätä tarvetta toimia. Vain poikkeamat ja häiriöt herättävät muutostarpeen. 

Työn ja työelämän eettiset ristiriidat nakertavat yksilön uskoa omaan ammattiinsa ja ammattilaisuutena.  Yhä useammin asiantuntijan neuvo kuuluu: vältä sitoutumasta liiaksi työhön ja rakentamasta identiteettiäsi työlle, niin vältyt kuormittumiselta. Kuulostaa vinksahtaneelta! Mitä tästä seuraa ihmiselle ja työlle? 

Elämme yhteiskunnassa, jossa työikäisen ihmisen tärkein yhteiskunnallisen osallistumisen muoto on työ ja työelämä. Työn pitäisi luoda mieltä ja merkitystä aikuisen ihmisen elämään. Suomalaiset palkansaajat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet työnteon mielekkyyttä koko 2000-luvun. Palkansaajista useampi kuin joka toinen ei pidä työtään kovinkaan tärkeänä. Se kostautuu heikkona työhön sitoutumisena, millä tiedetään olevan kielteisiä seurauksia sekä työlle että työntekijän hyvinvoinnille. Myös työn ulkopuolelle jäämisen haitalliset seuraukset tunnetaan. Työttömät ihmiset voivat keskimäärin huonommin kuin työlliset. Toivo ja työkyky hiipuvat. Näköalattomuus kasvaa. Tietyillä toimialoilla työstä pois jääminen johtaa työvoimapulaan. Resurssipula ja siitä juontavat eettiset ongelmat pahenevat. 

Pitäisikö ihmisen vai työn muuttua? Se riippuu siitä, minkä painoarvon annamme työlle ja sen eettisyydelle.

Eettinen ristiriita on arvokas mahdollisuus, koska se herättää pohtimaan, onko syytä toimia toisin – niin että työ tuottaa hyvää kaikille. Jos työn ja työelämän eettisistä ristiriidoista tulee normaali, johon ei tarvitse ja kuulu reagoida, ristiriidoista kärsivästä ihmisestä tulee epänormaali. Samalla jätämme käyttämättä mahdollisuuden uudistua ja rakentaa entistä parempaa työtä ja työelämää. 

Minna Mattila-Aalto

Lähteet

  1. Eettinen kuormitus työssä on vakava ja kallis uhka. Eettinen kuormitus työssä on vakava ja kallis uhka – Turvallisuusuutiset.fi
  2. Huhtala, M. (2013) Toimivat hyveet: Eettinen organisaatiokulttuuri työhyvinvoinnin ja henkilökohtaisten työtavoitteiden kontekstina. Studies in Education, Psychology and Social Research 479. Jyväskylän yliopisto.
  3. Mattila-Aalto, M. (tulossa syksyllä 2021) Turhuuden turuilta kestävään ja sivistyneeseen työelämään. Hämäri, S. & Tuomi, L. (toim.)  Rohkeus ja sivistys – Voimana kriiseissä ja niiden jälkeen (pamflettiteoksen työotsikko). 
  4. Malinsky, G. (2021) ‘Work is the single most important way of proving your worth’ in the U.S., professor says — and it’s making Americans miserable. How Americans’ relationship with work affects their well-being (acorns.com)
  5. Molander, G. (2014) Hoidanko oikein? Eettinen kuormitus hoito- ja hoivatyössä. PS-kustannus.
  6. Nash, L. L. (1993) Good intentions aside: a manager’s guide to resolving ethical problems. Harvard Business School Press.
  7. Salmenniemi, H. (2021) Asiakaskoralli ja muita novelleja. Siltala. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Related Posts

Enter your keyword